Itämeren rannalla asuu monta kansaa. Samalla Itämeri on monen lajin yhteinen kotimaa. Itämeri on ainutlaatuinen monessa suhteessa, se on muita meriä matalampi ja helpommin haavoittuva. Pohjoinen ilmasto ja vähäinen suolapitoisuus vaativat paljon meren asukkailta. Yhdessä toimimalla voimme auttaa lajien selviytymistä ja säilymistä. Pienetkin teot ovat tärkeitä. Sivustoltamme saat tietoa Itämeren tilasta ja toimintamahdollisuuksista Itämeren auttamiseen.

Yhteinen Itämeremme

Haitalliset ravinteet ja ympäristömyrkyt saapuvat Itämereen sadevesien mukana, kun Itämereen laskevat joet tuovat mukanaan laajan alueen sadevesiä.

5 helppoa tapaa suojella Itämerta
Tänne erilaisia tapoja, joilla asukas voi vaikuttaa Itämeren suojeluun – Kierrätys – Ruoka – Pesuaineet – Kompostointi
3 suurinta uhkaa
Tähän kolme suurimpaa uhkatekijää

 

5 tapaa suojella Itämerta

1. Ravinteiden kierrättäminen rehevöitymisen estämiseksi

Fosfori- ja typpikuormitus ovat yksi vakavimmista ongelmista, jotka pahentavat Itämeren rehevöitymistä. Ravinteiden päätyminen mereen ei ole pelkästään ympäristö-ongelma, vaan aiheuttaa myös turhaa raaka-aineiden tuhlausta ja täten taloudellista tappiota.  Uusi teknologia mahdollistaa raaka-aineiden kierrätyksen ja uudelleenkäytön.

2. Kuluttajatuotteiden valinta kuten pesuaineet ja lannoitteet

Suosithan fosfaatittomia pesuaineita, koska ne eivät rehevöitä merta. Kaikkien kodin pesuaineiden kanssa tulisi välttää niiden tuhlaamista ja puutarhassa tulisi välttää keinolannoitteita. Kun suomalaisia raaka-aineita kierrätettäisiin ja käytettäisiin uudelleen lannoitteena, myös alan omavaraisuus kasvaisi, sillä tällä hetkellä esim. typpilannoitteiden ammoniakki tuodaan Venäjältä.

3. Roskaantumisen estäminen

Osana kestävää merenhoitoa on meren ja rantojen roskaantumisen estäminen. Vaikka Itämerellä ei vielä olekaan valtameriin verrattuna suurta roskalauttaa, erityisesti pieni mikrokokoinen muoviroska aiheuttaa ongelmia, sillä se sisältää haitallisia aineita ja nämä aineet siirtyvät ravintoketjuun. Vuonna 2008 voimaan astui meristrategiadirektiivi, joka velvoittaa jokaista EU- jäsenmaata tekemään merenhoitosuunnitelman merivesilleen.

4. Öljy- ja kemikaalivahingot

Suomen alueella tapahtuu vuosittain n. 2000 öljyvahinkoa, joista suurin osa on pieniä öljyvuotoja maa-alueella. Vuosittain Suomen ympäristökeskus raportoi n. 50 merialueen ympäristövahinkoa. Tärkeintä öljy-ja kemikaalivahingoissa on reagoida nopeasti. Sinä voit auttaa ilmoittamalla Suomen ympäristökeskukseen tai meripelastuskeskukselle jos havaitset meri- tai maa-alueella vuodon tai sellaisen vaaran. Tärkeintä on varmistaa riittävät toimenpiteet, jotta uhkatilanteita ei pääsisi edes syntymään.

5. Ruokavalinnat

Liha- ja maitotuotannon osuus typpi- ja fosforikuormasta jotka vaikuttavat Itämereen on merkittävin tekijä Yrjö Virtasen mukaan MTT:ltä. Erityisen suurta kuormitus on karjataloudessa ja rehuntuotannossa. Nautalihan kuormitus on 78 g tuotettua naudanlihakiloa kohden. Vertailun vuoksi esim. siipikarjan tuotannon kuormitus on vain 1/7 naudanlihaan verrattuna.  Vähiten kuormitusta tulee suosimalla kasviksia ja erityisesti kauden vihanneksia. Luomu- ja lähiruoka vähentää kuormitusta kaikissa tuotteissa.

Kaloista suosi kestäviä kalakantoja, joista yhtenä kriteerinä MSC- sertifioidut kalatuotteet. Lisätietoa mm. WWF:n sivuilta, josta voit löytää tietoa kestävistä kalalajeista (www.wwf.fi/kalaopas). WWF suosii esim. Ahventa ja haukea, ja neuvoo puolestaan välttämään esim. kissakalaa ja Itämeren lohta.

P.S. Jos välität Itämerestä, älä pidä sitä salaisuutena, vaan ota osaa keskusteluun ja vaikuta läheisiisi sekä yhteisöösi.  Tapoja on monia, voit ottaa osaa keräyksiin, tehdä viisaampia valintoja kuluttajatuotteiden kanssa, valistaa läheisiäsi, järjestää esim. rantojen siivoustempauksen. Muistathan äänestää päättäjiin Itämerestä välittäviä henkilöitä. Itämeri on meidän kaikkien yhteinen, me olemme sen pilanneet ja olemme myös vastuussa sen pelastamisesta.

 

 

Itämeremme

Itämeren kehno tila kohosi suuren yleisön tietoisuuteen noin 50 vuotta sitten – viimeistään 1960- ja 1970-lukujen taitteessa – Suomessa ja Ruotsissa. Samoihin aikoihin syntyivät ympäristönsuojeluun keskittyvät ensimmäiset kansalaisjärjestöt – muun muassa Suomen kansallinen WWF (Maailman luonnonvarain säätiö Worl Wildlife Foud) 1972.

Kansalaisjärjestöt itämeren suojelutyössä

Kansalaisjärjestöt tekevät ympäristönsuojelutyötä ja lisäävät yleisön tietoisuutta osallistumalla ympäristöasioista käytyyn keskusteluun kansallisilla ja kansainvälisillä päätöksentekonäyttämöillä. Työtä varjosti aluksi Kylmä sota, joka jakoi Itämeren ja koko maailman kahtia. Yhteistyö ontui kaikessa, mikä on ollut yksi iso syy Itämeren huonovointisuuteen.

Maailman saastunein meri

Vuonna 1991 tapahtuneen Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen useat maidenväliset järjestöt ja hankkeet ovat pyrkineet rakentamaan koko Itämerenalueen kattavan, tehokkaan ympäristönsuojeluverkoston. Yli neljä vuosikymmentä jatkuneesta työstä huolimatta Itämeri on yhä maailman saastunein meri.

Tyytymättömyys Itämeren pelastustoimien tehottomuuteen on 2000-luvulla ollut kimmoke sitoutumattomien yksityisten säätiöiden perustamiselle uusien toimintatapojen luomiseksi Itämeren pelastusoperaatiossa. Poliittisen tason saamattomuus juontuu rakenteellisesta ongelmasta, jossa Itämeren rantavaltioissa eteenpäin käydään pienimmän mahdollisen nimittäjän tehottomin voimin.

 

John Nurminen säätiö

Yksityisellä taholla tehokkaimmin Itämeren suojelutyötä on johtanut John Nurmisen Säätiö, jonka työn tuloksena Pietarin jätevesistä yli 97 prosenttia puhdistetaan tehokkaasti.

Baltic Sea Action Group

John Nurmisen Säätiön ohessa on muistettava Baltic Sea Action Group -säätiö, joka perustettiin Suomessa vuonna 2008 keskustelufoorumiksi yksityisen sektorin toimijoille, viranomaisille, poliittisille toimijoille, tiedelaitoksille ja kansalaisjärjestöille.

Björn Carlssonin perustama BalticSea2020 -säätiö

Vuonna 2006 ruotsalainen Björn Carlsson perusti yksityisenä lahjoituksena Ruotsiin BalticSea2020 -säätiön. Tavoitteena on työn joustavuus ja sujuvuus. Tämä säätiö on osallistunut Euroopan yhdennetyn kalastuspolitiikan uudistustyöhön. Se on käynnistänyt yli 30 hanketta Itämerensuojelun hyväksi ja tukenut yli 20:ta tieteellistä julkaisua. Säätiö on myös osallistunut Itämeri-aiheisten tv-dokumenttien tuottamiseen.

Itämeren tulevaisuus

Edellä mainittu työ on tuottanut myönteisiä tuloksia, mikä kyllä kannustaa, mutta emme saa unohtaa, että olemme vasta alussa. Ja uusia uhkia on nousemassa. Itämeri on tänään maailman liikennöidyin merkikuljetusten alue. 80 prosenttia Venäjän ulkomaan-viennistä kulkee maailmalle Itämeren kautta. Tämän meren strateginen merkitys on aina ollut suuri. Se on sitä mitä suurimmassa määrin yhä myös tänään. Uhkat ovat itse kullekin ilmeisiä.

nf-icon-57x57

Luonto on mahtava palapeli, jossa jokaisella osasella on tehtävänsä. Yhden lajin puuttuminen vaikuttaa toisen lajin selviämiseen. Ketju jatkuu, ja palapeli reikiintyy yhä pahemmin. Ilman luontoa on ihminenkin pulassa. Yhdessä toimien voimme pelastaa monia lajeja ja säilyttää luonnon monimuotoisuuden. Luonnonvoimat tarjoaa käytännön mahdollisuuden toimia uhanalaisen luonnon hyväksi.

Palosirkka_1200x850

Uhanalainen palosirkka on kookas heinäsirkkalaji, jonka koiraalla näkyy lennossa punaiset siivet, joista ne on myös helppo tunnistaa.

Kuningaskalastaja_1200x850

Suomessa äärimmäisen uhanalainen kuningaskalastaja on mestarikalastaja. Linnulla on säihkyvän siniset siivet ja oranssi vatsapuoli.

Metsanema_1200x850

Metsänemä on ehkä erikoisin kämmekkälaji Pohjolassa. Se on uhanalainen ja harvinainen ja voi elää vuosia maan sisällä tekemättä lainkaan kukintoa.  Metsänemä elää vanhoissa ja kosteissa metsiköissä.

Mitä sinä voit tehdä uhanalaisten lajien suojelemiseksi?

Liity Luonnonvoimiin

Kokoamme luonnonsuojelun nopean toiminnan joukkoja, jotka ovat heti valmiina tilanteen vaatiessa. Kun alueellasi tarvitaan toimintaa luonnon puolesta ja uhanalaisten lajien suojelemiseksi, kutsumme sinut avuksi. Lue lisää Luonnonvoimien toiminnasta tästä.

Kysy ennen kuin teet

Oletko rakentamassa luonnon keskelle yritystoimintaa, asuntoa tai vaikkapa kesämökkiä? Onko alueellasi uhanalaisia tai suojeltavia lajeja? Erityisesti suojeltavien lajien esiintymien tai elinolosuhteiden heikentäminen on laissa kielletty. Tarvitsetko luontokartoituksen? Ota yhteyttä meihin. Ammattitaitoiset luontoasiantuntijamme kartoittavat alueen ja ehdottavat toimenpiteitä lajien suojelemiseksi.

Liity asiantuntijakaartiimme

Tule tekemään luontoselvityksiä. Etsimme jatkuvasti lisää luontoammattilaisia ympäri Suomea tekemään yhteistyötä kanssamme. Myymme ja toteutamme asiakkaillemme monenlaisia palveluita lajiselvityksistä erilaisiin urakointeihin saakka. Ota yhteyttä niin keskustellaan yhteistyöstä.

Raportoi havainnoistasi

Yhä useampi laji harvinaistuu tai kuolee sukupuuttoon. Siksi on tärkeää, että varsinkin uhanalaisten lajien löydöistä raportoidaan, jotta niitä voidaan suojella esim. mahdollisten rakennushankkeiden yhteydessä. Samoin uhanalaisten lajien elinolosuhteiden parantaminen on tärkeää lajin säilymiselle ja tähän tarvitaan tarkkoja paikkatietoja.

©2019 Baltic Sea Enterprise

Kirjaudu palveluun tunnuksillasi.

tai    

Forgot your details?

Luo tili